Ina Knobblock. Foto: Pressbild Lunds universitet.
Ina Knobblock. Foto: Pressbild Lunds universitet.

Njeallje jagi dutkamuš fokusere sámi feministtalaš geahččanguvlui

Feministtalaš teoriijaid dehálaš bihtát váilot Ruoŧas – bihtát, mat guoskkahit sápmelaččaid ja sin dáistalemiid Sámis. Danin dutki Ina Knobblock jearahallá sámi feministtaid miehtá Sámi. Ulbmilin lea čalmmustahttit sámi geahččanguovllu sohkabealledutkamis.

“Teorehtalaš plánas mu dutkamuša ulbmil lea čállit feminismma álgoálbmotgeahččanguovllu birra. Nubbi, eambbo politihkalaš sávaldat mus lea ahte álgoálbmotsajádat ja geahččanguovlu oažžu stuorat fuomášumi ja de soaitá fuomášuvvo feministtalaš ságastallamis. Ovtta láhkái dat govvida feminismma oktavuođaid, gos álgoálbmotgeahččanguovlu lea oalle oaidnemeahttun.

Ja soaitá sáhttá eará gažaldagaid loktet dán rámma siskkobealde ja dainna fokusiin. Gažaldagat, mat leat boahtán ovdan mu jearahallamiin leat birasgažaldagat ja gažaldagat ruvkkiid álggahemiid birra Sámis. Dat leat gažaldagat maid birra eai dávjá ságastala feministtalaš ságastallamis Ruoŧas.

Feministtalaš teoriija ii gieđahala beare nissoniid ja almmáiolbmuid oktavuođaid, baicca maiddái eahpedásseárvogažaldagaid ja sosiála vuoiggalašvuođa viidásut dásis. Lean goittotge eanemus bargan viidásut fápmogeahččanguovlluin gos ovdamearkka dihtii rasismagažaldagat ja kolonialismagažaldagat leat guovddážis. Dát sisttisdoallá maiddái bajábeale ja vulobeale joavkkuid dahje eanetlogu ja unnitlogu oktavuođaid.

Mun lean Davvi-Ruoŧas eret ja lean leamaš oktavuođas álgoálbmot- ja unnitloguáššiiguin bajásšattadettiinan. Mu vánhemat leaba Málbmaváris eret. Áhččán sohka lea Duortnosleagis eret ja áhkku ovdamearkka dihtii lea vásihan maid ruoŧŧelaš giellapolitihkka sisttisdoalai go son skuvlii álggidettiin gildojuvvui hállamis Duortnosleagi suomagiela.

Lean guoddán jurdagiid dáid gažaldagaid birra iežan oahpuid áigge sohkabealledutkamis. Eanemusat manin dát buot deattuhuvvo nu unnán ávdnasan siskkobealde. Guorahallan šattai čiekŋalut go fárrejin máttás ja álgen alit dássái. Gažaldagat rasismma dahje kolonisašuvnna birra deattuhuvvojit sohkabealledutkamis oalle olu ja danin atnen, ahte jávohisvuohta álgoálbmoga birra Ruoŧas ja eará davviriikkain lei ártet. Oppanassii go veardádallen mu persovnnalaš vásáhusain.

Dávjá deaivvadeapmi nuppiin olbmuin buktá giitevašvuođa. Dat lea fiinnis ja oahppavaš váldit oasi nuppi olbmo jurdagiidda, vásáhusaide ja muitalusaide iežaset eallimiid birra. Lean hállan olusiin geat barget aktivismmain ja lean jierásmuvvan mo sii rahčet ja nagodit váldit ja bargat nu olu. Dasto sáhttá leat dat maid moraš go olbmot muitalit áššiid birra, maid sii dahje lagamuččat dahje sámeservodat manná čađa justá dál. Ovdamearkka dihtii go olbmot muitalit ruvkeálggaheami vuolde dovdduideaset birra.

In dieđe jus sáhttá lohkat ahte mus lea čielga vuoigatvuohta dutkat juoidá. Lean diđolaš, ahte ollu dutkan mii lea dahkkon álgoálbmogiid birra leamaš hirbmat eahpeetihkalaš ja eahpevuoiggalaš. Mus lea goittotge doaivva sáhttit doarjut juoidá huksejeaddji. Lean ovdanbuktán prošeavtta ja ságastallan olbmuiguin čatnan dihtii dán áššáigullevaččaide ja daidda geaidda prošeakta guoská.

Erenomážit dát gullá olbmuide geain lea sámi geahččanguovlu ja beroštupmi feministtalaš gažaldagaide. Dat lea maid juoidá maid lean hállan jearahallamiin: “Oaivvildatgo, ahte dat lea buorre? Leago dát buorre prošeakta? Loktego dát áššiid buorreláhkái?” Ja dat vástádusat maid lean ožžon dássážii leamaš positiivvalaš ja addán munnje dovddu ahte lea ok, ahte joatkkán dainna.

Go dutkamuš lea gárvvis dat sáhttá leat rievdan dan dihtii go dat lea das gitta mii dáhpáhuvvá barggu áigge.  Muhto muhtinlágan čuokkis dasa lea 2016 loahpas.”

Text: Tobias Poggats
Översättning: Jenni Laiti