Boazodoalukonvenšuvdna 2.0

Álbmot mii lea 8 jagi eallán guokte áibbas sierra lága vuolde, 15 jagi guhkes bargu geahččalit čállit ođđa mearrádusa ja okta bargojoavku mii lea diibmá ožžon ovtta jagi geahččalit čoavdit váttisvuođaid. Boazodoalukonvenšuvdna lea vuos dál, 2014, válbmanan.

- Konvenšuvdna lea leamašan vuosttáš jurdda mii lea boahtán go lean lihkkan ja maŋemus mii lea guorran mu ovdal go nohkan.

Ellinor lea nisson gii lea jođihan bargojoavkku barggu ođđa konvenšunevttohusa čállit. Son ja 13 iežá olbmo Ruoŧa ja Norgga sámedikkis, Sámiid riikkasearvvis ja Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvis leat ovtta jagi ožžon geahččalit čoavdit váttisvuođaid mat leat 15 jagi bissehan barggu oaččut ođđa konvenšuvnna boazosámiide Norggas ja Ruoŧas.    

- Vuosttáš jurdda lei “movt mun dán galggan nagodit”? Dovden ahte sii bálkestedjet mu jálobeavrri čiehppasii.

Bargu ođasmahtti boazodoalukonvenšuvnna álggii juo 1998. Ruoŧa ja Norgga sámedikkit ja ráđđehusat háliidedjet ahte ođđa konvenšuvdna galggai leat válmmas 2002, dalle go ovddit konvenšuvdna mii lei 1972 čállon manai olggos.

Sii ráhkadedjet ovtta joavkku gii álggii barggu evttohusa čállit, muhto sii eai ožžon dan válbmasiin 2002 rádjai. Ruoŧa ja Norgga ráđđehusat guhkideigga 1972 konvenšuvnna 3 jagi. Joavku jotkkii geahččalit čállit evttohusa muhto eai sii nagodan dan háve ge ovttaoaivilis mearrádusa váldit.

Norga háliidii fas guhkidit 1972 konvenšuvnna, muhto Ruoŧŧa ii lean ovttaoaivilis. Ruoŧa ráđđehus meidnii ahte go ii vel gávdno ođđa konvenšuvdna boares nu gohčoduvvon Lappekodicillen ferte šaddat ođđa konvenšunláhka.

Dát mearkkašii ahte boazosámit geat rájit rádjet ealuin  leat daid maŋemus gávcci jagi leamašan 2 sierra lága vuolde.

Ruoŧa čearut ožžot Lappekodicillena ektui boares guohtun eatnamiid Norgga bealde mat jávket go čállet ođđa konvenšuvnna 1972. Dát lea dagahan ahte čearut Norggas ja Ruoŧas leat riidalan gaskanása.

- Mii fertet muitit ahte mii sámit eai leat bidjan iežamet dán dillái. Lea Ruoŧa ja Norga stáhtat geat leaba dan dahkan. Mii eat oažžu vajálduhttit ahte mii leat okta albmot, ja jus mii galgat nagodit doarrut suoritloguin mii fertet ovttas bargat, dadjá Ellinor Jåma.

Bargu maŋŋil 2005 jotkkii ja joavku oaččui viimmat konvenšunevttohusa válbmasiin 2012. Muhto sierra organisašuvnnat dego Ruoŧa sámiid riikkasearvi, Boazoeaiggát searvi ja Sámediggi eai dohkkehan dan. Ruoŧa ja Norgga ráđđehusat ledjet dan muttus gállanan ja vuolláičállet evttohusa, vaikko sámit ledjet hilgon dan.

Ruoŧa ja Norga mearrideigga addit maŋemus vejolašvuođa sámiide ovttas čállit rievdadusaid dán konvenšuvdnii ja čoavdit váttisvuođaid. Sii ožžot jagi.

- Lea das mii bođiimet sisa, áibbas ođđa bargojoavku ja mun šadden jođiheaddji. Ii leat nu álki jođihit joavkku mas lea 14 sierra olbmo iežaset luondduin ja mielain. Mii leat digaštallan máŋgi ja riidalan soamesiin, muitalá Ellinor Jåma.

Guovlobeavdegirji lea oassi 2012 konvenšunevttohusas ja lea dat mii lea suhtadan čearuid ja ággan manin buohkat eai leat ovttaoaivilis. Baikkalašbeavdegirjjis čužžo goas ja gos Ruoŧa boazosámit ožžot guohtut Norggas ja Norga boazosámit Ruoŧas. Bargojoavku háliidii rievdat oles baikkalašbeavdegirjji go ollugat eai lean duhtivaččat dainna, muhto áigi ii gávdnon. Sii baicca geahččaledjet gávdnat vejolašvuođat čearuide ovttas mearridit ja ráđđádallat raŋa čearuiguin nuppe riikkain movt sii bargat ja goas ja gos ieš guđe čearut ožžot guohtut ealuideaset ieš guđe riikkain. Lea easka go eai nagot soabadit baikkalašbeavdegirjji boahtá adnošii.

Olugat leat midjiide suhtan ja mii leat bealkáhallan máŋgii. Eai buot čearut leat lihkon min evttohusa ja soapmása leat hohkan ahte mii bidjat ila stuora ovddasvástádusa čearuide. Mun in jáhke dasa. Mii fertet muitit ahte mii sámit bargat oažžun dihte iešmearrideame. Go mii oaččut vejolašvuođa ieš mearridit ja čoavdit váttisvuođa stuorra hearrá haga, mii fertet dan váldit.

Ellinor lea dávjá dovdan ahte sus lea leamašan losses muhto soaitá sámi deaŧaleamos bargu juste dalle. Son muitalá ahte son dávjá badjánii ijaid ja dovddai eahpesihkkarvuođa bargu ektui. Sus lea leamašan konvenšuvnna jurdagis oles dán jagi.

- Dát lea leamašan stuora vásáhus. Lea leamašan váttis muhto maiddái somá. Mun lean dovdan nu olu, lean ballan ja illudan.

Ellinor muitala ahte váddáseamos lea leamašan geahččalit vuhtiiváldit buot sámiid mielaid ja oainnuid.  Ruoŧa sámiriikka searvi, ja goappes Sámedikki leat dohkkehan bargojoavkku evttohusa, muhto Norgga boazosápmelaččaid riikasearvi hilggui dan, ággan lei ahte ilá olu čearut norggabeale eai liikon ođđa konvenšuvnna.

Mun in lean goassege vuordan ahte buohkat galget leat ovttaoaivilis. Dát lea nu stuora ja váttes gažaldat, lea lunddolaš ahte leat sierra jurdagat. Mii fertet dušše dohkkehit ahte mis leat ieš guđe oainnut, lea hirbmat deaŧalaš demokratiijalaš servodagas.

Joavkkus lea maiddái leamašan siskkáldus digaštallamat, buot 14 olbmo eai sáhte ovttaoaivilis leahkit. Ellinor muitalá ahte leat leamašan áiggit goas sii leat dovdan birgemeahttunvuođa ja balu. Muhto son ii livčče válljen dán vásáhusa eret.

Bargojoavku bargu lea válbmanan. 21 beaivve njukčamánus sii geiget ođđa konvenšuvnna ráđđehusaide. Ellinor lea duhtivaš evttohusain vaikko ii čoavdde buot váttisvuođaid.

- Lea leamašan losses jahki. Mun lean dovdan nu olu eahpesihkkarvuođa ja surran. Mun livčče gielistan jus livččen lohkan ahte bargu ii váldán áiggi ja fámuid. Muhto lean giitevaš ahte lean ožžon vásihit dán, ahte lean ožžon bargat nu čeahpes olbmuiguin ja ahte lean ožžon jođihit dán barggu. Mii leat čájehan alla hearráide ahte mii sámit iežá máhttit mearridit iežamet eallimiid badjel.

Hanna Nutti



Översättning:
Renbeteskonventionen 2.0